Mihin auktorisoituja käännöksiä tarvitaan?
Virallisia asiakirjoja on monenlaisia, ja niitä tarvitaan moneen eri tarkoitukseen. Virallisia asiakirjoja antavat useat viranomaiset, ja Suomessa ne annetaan pääsääntöisesti suomeksi tai ruotsiksi. Asiakkailtaan suomalaiset viranomaiset hyväksyvät yleensä suomen-, ruotsin- ja englanninkielisiä asiakirjoja.
Niin kauan kuin toimitaan oman maan sisällä, asiakirjojen kielen suhteen ei yleensä tule ongelmia. Kun halutaan lähteä ulkomaille opiskelemaan tai töihin, tai tulla ulkomailta Suomeen, tilanne voi kuitenkin olla toinen. Silloin voidaan tarvita virallista eli auktorisoitua käännöstä.
Tyypillisiä auktorisoidusti käännettäviä asiakirjoja ovat esimerkiksi tutkintotodistukset, lääkärintodistukset, oikeuden päätökset, syntymä- ja vihkitodistukset sekä perintöasioihin liittyvät asiakirjat, kuten testamentit ja perukirjat. Myös liike-elämässä tarvitaan auktorisoituja käännöksiä esimerkiksi kaupparekisteriotteista ja verotodistuksista.
Osa näistäkin todistuksista on Suomessakin mahdollista saada suoraan englanniksi. Mikäli vastaanottaja kuitenkin tarvitsee käännöksen jollakin muulla kielellä, todistus kannattaa pyytää suomeksi, jolloin auktorisoitu käännös onnistuu helpoimmin.
Kielet
Suomessa tehtävissä auktorisoiduissa käännöksissä lähde- tai kohdekielen tulee olla aina joko suomi, ruotsi tai saame. Tämä siksi, että Suomessa auktorisoidun kääntäjän oikeudet voidaan ainoastaan myöntää kääntäjälle, jonka toinen työkieli on toinen Suomen virallisista kielistä tai saame.
Useissa Euroopan maissa on auktorisoitujen käännösten suhteen hyvin samantapainen käytäntö kuin Suomessa, mikä helpottaa käännösten tilaamista ulkomailta. Joskus voi tulla kyseeseen myös auktorisoitujen käännösten ketjuttaminen, eli jos käännöstä ei voida suoraan tehdä yhdeltä kieleltä toiselle, tehdään auktorisoitu käännös ensin jollekin sellaiselle kielelle, josta lopullinen kohdekielinen käännös voidaan tehdä. Tämä tulee kyseeseen esimerkiksi muutamissa kielipareissa, joita varten Suomessa ei ole yhtään auktorisoitua kääntäjää.
Ulkoasu
Käännöksen asettelu pyritään tekemään mahdollisimman samankaltaisiksi kuin lähdeasiakirjassa, mutta kyseessä ei ole lähdeasiakirjan täysi jäljitelmä. Esimerkiksi logot, leimat ja allekirjoitukset eivät käännöksessä näy sellaisinaan, vaan niistä tehdään käännökseen merkintä. Käännökseen tulee myös kääntäjän allekirjoitus ja leima. Tarvittaessa auktorisoidulle käännökselle voi hakea julkiselta notaarilta niin kutsutun apostillen.
Apostille
Apostille-todistus varmentaa suomalaisen viranomaisen tai siihen rinnastettavan tahon (esimerkiksi lääkäri, auktorisoitu kääntäjä) antaman asiakirjan oikeaperäisyyden ulkomaan viranomaista varten, kun asiakirja on tarkoitettu käytettäväksi ns. Haagin sopimuksen eli apostille-sopimuksen piiriin kuuluvassa valtiossa.
Apostillea ei yleensä tarvita Pohjoismaissa eikä EU:n sisällä viranomaisten antamiin tiettyihin yleisiin asiakirjoihin, joilla esimerkiksi vahvistetaan henkilön syntymä, kuolema, nimi, avioliitto, asuinpaikka tai kansalaisuus.
Hinnoittelu
Auktorisoidut käännökset hinnoitellaan aina asiakirjakohtaisesti. Käännettävä asiakirja kannattaa siis laittaa jo tarjouspyynnön mukana skannattuna. Käsittelemme asiakkaidemme tietoja aina luottamuksella, ja kääntäjillä on ehdoton salassapitovelvollisuus.
Auktorisoitujen käännösten toimitusajat vaihtelevat, mutta lähtökohtaisesti prosessiin on hyvä varata vähintään viikko. Koska auktorisoitu käännös on virallinen vain alkuperäisenä paperiversiona, toimitusajassa joudutaan huomioimaan myös käännösten postitukseen kuluva aika.
Laki auktorisoiduista kääntäjistä
Auktorisoidut kääntäjät ovat suorittaneet hyväksytysti auktorisoidun kääntäjän tutkinnon, jonka ansiosta heille on myönnetty oikeus tehdä virallisia käännöksiä virallisista asiakirjoista. Auktorisoitu käännös on asiakirjana samanarvoinen kuin alkuperäinenkin asiakirja, ja kääntäjillä on laissa säädetty vaitiolovelvollisuus. Lakiin auktorisoiduista kääntäjistä voit tutustua täällä.